Kaikki havaitsemamme asiat tai ilmiöt synnyttävät meissä aina enemmän tai vähemmän tarkkoja mielikuvia. Mielikuva käsitteenä on oivallinen, koska siinä yhdistyy käsite mieli ja kuva. Arkisesti voimme ajatella, että asiat ja ilmiöt synnyttävät mielessämme eräänlaisia kuvia. Mieli hahmottaa ja rakentaa mielessämme varsin nopeasti jonkin kuvauksen mielemme kohteena olevasta asiasta tai ilmiöstä. Meillä kaikilla työssäkäyvillä on omia mielikuvia työpaikastamme, työyhteisöstämme tai työstämme.
Mielikuvamme voivat olla sävyltään myönteisiä, kielteisiä tai neutraaleja. Mielikuvamme eivät synny tyhjästä, vaan mielikuvamme ovat syntyneet mielessämme saamiemme kokemusten ja käsitystemme vaikutuksesta. Kokemustemme ja käsitystemme syntyyn taas vaikuttavat paljon omat saamamme tunnekokemuksemme työstä ja työyhteisöstä. Mielikuviamme ohjaavat siis omat tunteemme. Tähänkin yhteyteen sopii hyvin suhdekeskeinen tarkastelu. Ihminen tarkastelee todellisuutta ja siihen liittyviä asioita rationaalisesti, järjellään selittäen, tunnesuhteena, millaisia tunteita asia minussa herättää? ja asenne- ja arvosuhteena. Mitä tämä asia minulle merkitsee?
Lähtiessämme töihin mielemme ikään kuin automaattisesti alkaa tuottaa ennakkomielikuvia työpäivästä ja päivän tapahtumista. Mikä minua odottaa? Millaisia kokouksia tai palavereja on alkamassa? Ennakkomielikuvat suuntaavat ja virittävät meitä tulevaan. Näihin ennakkomielikuviin voi sisältyä monenlaisia tunnesävyjä; epävarmuutta, ahdistuneisuutta, odotusta, mutta myös mahdollisesti iloa ja aitoa sisäiseen motivaatioon liittyvää merkityksellisyyttä. Tämä työpäivä sisältää kiinnostavan palaverin tai ”ei mitään ihmeellistä päivä” ja vielä perjantaikin.
Tyypillistä meille on, että ennakkomielikuvamme muuttuvat päivän aikana. Työpäivästämme tulikin toisenlainen, kuin kuvittelin aamulla. Mielikuvamme työstä tai työyhteisöstä ovat eräänlaista kevyttä + tai - merkkistä energiaa meissä. Nämä mielikuvamme vaikuttavat meissä ja meidän toimintaamme. Myönteiset mielikuvat energisoivat ja olemme toimeliaita ja kommunikoimme aktiivisesti kollegoja tavatessa. Mikäli mielikuvamme ovat jollakin tavalla toisentyyppisiä, olemme jo töihin mennessä varautuneempia.
Työhön, työyhteisöön ja työtovereihin liittyvät mielikuvamme voivat olla myös jumittuneita, ja niitä voi olla vaikea muuttaa. Yksipuolisten mielikuvien taustalla voivat olla syynä pitkään jatkunut tyytymättömyys työtä tai työyhteisöä kohtaan. Työ ei vastaakaan enää omia sisäisiä tarpeita tai meillä on työyhteisön ihmissuhteissa ongelmia. Yhteistyö ei sujukaan jonkun kanssa sujuvasti tai koemme ulkopuolisuuden tunnetta suhteessa toisiin. Työpaikan ihmissuhteisiin liittyvien kuormitustekijöiden on todettu selittävän yli 80 prosenttia epämiellyttävistä mielialan vaihteluista työpäivän aikana.
Tärkeää on tiedostaa, että voimme itse muokata myös ennakkomielikuviamme. Entä jos heti aamusta ajattelen, että tästähän tulee hyvä päivä tai haastavasta palaverista kyllä suoriudun. Urheiluvalmennuksesta tiedämme, että monen urheilijan kohdalla mielikuvaharjoittelusta on hyötyä kilpailuun valmistautumisessa, kun suorituksen eri vaiheita mielen tasolla käsitellään ja kuvataan. Mielikuvaharjoittelussa on havaittu, että sisäisellä puheella on iso vahvistava merkityksensä. Voimme puhua itsellemme ja siten muokata mielikuviamme haluamaamme suuntaan. Kun muutamme sisäisen puheemme sisältöä, se muuttaa vähitellen meitä itseämme. Se miten puhumme työstä ja työyhteisöstä alkaa myös muuttaa meitä yhä enemmän puheemme kaltaiseksi.
Yhtä tärkeää ja helpottavaa on löytää sopivaa aikaa keskustelulle työkaverien kanssa ja kuunnella muiden ajatuksia ja mielikuvia työstä. Hyvinvoiva työyhteisö kykenee leikittelemään mielikuvilla ja kielikuvilla huumorin sävytteisesti ja samanaikaisesti kykenee toimimaan tehokkaasti ja työhön keskittyen.
© Ilkka Uusitalo | Tietosuojaseloste | Palvelun toteutus: JPmedia
